Kuka? Hannu Hietanen |
 |
"Vermossa ei metsänpeikot pärjää"
Hannu Hietanen tarjoaa valmentamilleen hevosille parhaat mahdolliset palat Suomen valmennusoloista. Osa hevosista elää ja harjoittelee eteläpohjalaisissa maalaismaisemissa, osa oppii suuren maailman tavoille Vermon ratatallilla. Kahden tallin ratkaisu kuulostaa äkkiseltään työläältä, mutta on Hietasen mukaan ihanteellinen:
"Laihialta on turhan pitkä etelän radoille. Monen tunnin kuljetusmatka on hevoselle suurempi rasitus kuin itse kisa" hän vertaa.
Jos Hietanen kilpailuttaisi hevosiaan Laihialta käsin, kulkisivat keskiviikkopäivät näin: aamulla mies pakkaisi hevosia ja niiden kamppeita autoon ja lähtisi ajamaan kohti Helsinkiä. Radalla on oltava ajoissa, jotta hevoset ehtisivät palautua matkasta. Luvassa olisi siis odottelua. "Päivä kuluisi sitten kiviä potkiskellessa" mies kertoo.
"Ravien jälkeen hevoset laitettaisiin hikisinä koppiin, ja raskas matka kotia kohti alkaisi. Se on hyvin rasittavaa siinä vaiheessa, kun hevosen pitäisi saada jo olla lepäämässä."
Matkustelun raskauden vuoksi Hietanen pitää etelän radoilla kilpailutettavia hevosia Vermossa. Pohjanmaalta V5-raveihin matkustavat silloin ainoastaan kuskit itse, kevyesti henkilöautolla. Vermon tukikohtaa ohjastaja-valmentaja pitää verrattomana paikkana nuorille hevosille.
"Jos niitä vain täällä metsäteillä juoksuttaisi, olisivat ne kuin metsänpeikkoja Vermoon tai Teivoon vietäessä. Varsoille ratatallilla asuminen on ihan ehdoton juttu."
Laihian maaseututallin hyviksi puoliksi Hannu Hietanen mainitsee monipuoliset harjoitteluolosuhteet: metsä-, pelto- ja hiekkatiet. Tässä kohden korostuu hevosten korvienvälin merkitys onnistuneelle urheilu-uralle: jotkut hevoset leipiintyvät herkästi, jos tarjolla on vain radan kiertoa.
"Varsinkin suomenhevoset tykkäävät mennä metsässä. Ja jotkut vanhemmat hevoset eivät tykkää radalla treenauksesta ollenkaan."
"Metsään" mielii myös raviohjastaja itse. Heti kun ravien viimeinen startti on ajettu:
"Laihialla on koti ja perhe. Kisareissuilta pyrin melkein aina yöksi kotiin, vaikka menisi aamuyöhön."